Koska oli ihan pakko ehtiä halpashoppaamaan Limassa vielä just ennen lähtöä (alla nukkumaton yö salsailuineen sekä aamuisine viskinjuontipeleineen), meinas Buenos Airesin -koneeseen ehtimisemme olla uhattuna.

Kentälle kun päästiin, todettiin, että saatamme ehtiä. Siinä vaiheessa ei vielä tiedetty, mitä tuleman piti. Ensin lentokenttävirkailija osoitti meidät totaalisen väärään suuntaan. Suorastaan pakotti, vaikka oma suuntamme oli alkujaan oikea... Montakohan kilometriä siinä tuli rinkka selässä kiireessä väentungoksessa turhaan tallailtua... (Siis tosi paljon PERDON te kaikki, ketä ohimennessämme rinkoillamme mukiloimme, olisitte väistäneet, niin ei oltais törmäilty...)

Kun päästiin oikeeseen terminaaliin, saatiin maailman hitain lähtöselvitysvirkailija - huuuhuuu, kello käy...  Saatiin kuin saatiinki rinkat tsekattua, ja vielä oli pienen pieni mahdollisuus, että ehditään. Into ehtimisestä laantui, kun tajuttiin, että pitää vielä jonottaa ainakin kolmeen eri pisteeseen; maastapoistumisveron maksupisteeseen, maksetun maastapoistumisveron maksun tarkistuspisteeseen sekä tietenkin normiin turvatarkastukseen.

Takaisku tuli siinä kohtaa kun tajuttiin, että Tinskun maahanmuuttoviranomaisten vaatima lappu on rinkassa matkalla Buenos Airesiin, sitä oltais tässä checkpointissa juuri nyt tarvittu, jotta päästään lähtemään maasta. Jaahas. Virkailijapoika sanoi, että niitä saa alakerrasta uusia lappuja, että eikun hakeen semmonen, ja sitten sama jonotusrumba uusiksi... ei helevetti sentään... Onneksi oli sen verran sankka joukko muitakin lappunsa hukanneita, että yksi virkailija lähti hakemaan isomman määrän lappuja ylös.. Hei haloo, voisko niitä ylipäätään säilyttää siellä, missä niitä tarvitaan??? Sain kuin sainkin tarvittavan uuden lippulapun, ja siihen vaadittavan leiman. Ja päästiin siirtymään seuraavaan jonoon.

Nyt alko olla jo tositositosi lähellä koneen missaaminen, ja ENÄÄ tarvi jonottaa yks jonottavista ihmisistä täys oleva halli läpi. Ennen turvatarkastusta piti esittää se kovan onnen lippulappu vielä yhdelle tuimalle tädille, ja sen jälkeen oli mahdollista lähteä Perusta. Minen kyllä tämmösestä pelleilystä paljon perusta, ihan limasta touhua.

Jonsku pääsi maastapoistumistädin tarkastukseen ennen Tinskua, ja Tinsku hieman ihmetteli, mikä siellä nyt maksaa?! On KIIRE koneeseen... tämä maastapoistumismuija alko tenttaamaan Jonskulta, miksi hän ei käytä Argentiinan passiaan!!! Noh, Jonskuhan vastaa, että "Kun mulla on tämä Suomen passi."
Virkailija jatkaa: "Mutta tämä on uusi passi."
Jonsku: "Niin on." (oli siis saanut uuden biopassin rikkoutuneen vanhan tilalle)
Virkailija: "Miksi et käytä Argentiinan passiasi? Koska sinulle on myönnetty Suomen kansalaisuus?"
Jonsku: "ööö... silloin kun synnyin Suomeen, olen SUOMALAINEN... ei OLE Argentiinan passia..."

Virkailijahan ei tätä meinannut uskoa...

Tässä vaiheessa Tinsku suosittelee Jonskulle tietyissä olosuhteissa käyttämään vähän vähemmän täydellistä Argentiinan epsanjaa... Ei se turistiespanja ihan kuoleman kamalaa ole, jos sillä vaikka ehtis koneeseen paremmin! "Mitä haluat aasi!!??" sen verran Tinskukin oppi ihan oma-aloitteisesti...

Ja juuh... koneeseen kerittiin kuin kerittiinkin... Ei tosin montaa minuuttia jääny tylsistymiseen aikaa... Ja taidettiin hieman shoppaamaankin ehtiä..? (=juostiin kaupan läpi, vingutettiin Visaa, ja koneeseen, viimenen kuulutus tais mennä jo) ("Hei, me ollaan Jonsku ja Tinsku, me ollaan vähän myöhässä, mutta me tultais vielä tälle lennolle, kiitos!")